Miksi ihmiset unohtavat suurimman osan presentaatiostasi?

Takaisin

Julkaistu 01.11.2019

Mikä tekee presentaatiosta muistettavan? Millä perusteella seminaaripäivässä tai myyntikohtaamisessa jokin esitys jää mieleen ja toinen ei? Onko se pelkästään esiintyjän hyvyyttä – lavakarismaa ja kykyä lukea toisia ihmisiä?  Voiko oman viestin muotoilussa voittaa jotain mitä häviää esiintymistaidossa?

Noita edellämainittuja kysymyksiä tuli eilen käsiteltyä paristakin näkökulmasta – ensin päivällä kouluttajana asiakkaalla ja myöhemmin illalla tämän Reximedian hiljattain julkaiseman Slidesharen parissa. Ihmisen aivojen toiminnassa on tiettyjä lainalaisuuksia, jotka olisi syytä huomioisa viestin muotoilussa sekä esitystarinan että esitysgrafiikan näkökulmasta.

Miten aivot tallentavat tietoa muistiin

Ylläoleva kuva esittää yksinkertaistetun mallin siitä miten aivot tallentavat tietoa muistiin. Minkä tahansa asian, jonka haluat tallentaa yleisösi muistiin pitää kulkea kolmen vaiheen läpi:

  1. Havaintomuisti
  2. Työmuisti
  3. Pitkäkestoinen muisti

Kaikilla muistiin tallentamisen vaiheilla on tietyt ohjaavat tekijät, joita voit hyödyntää paremman vaikutuksen aikaan saamiseksi.

1. Havaintomuisti – portinvartija

Kysyin eilen koulutuksen osallistujilta kysymyksen ”Mitä muistatte tästä viikosta? Onko jokin erityinen tapahtuma tai asia, joka on jäänyt erityisesti mieleen?” Vastausten määrä oli hämmästyttävän pieni – ihminen ei muista keskimääräisestä viikostaan hirveän montaa asiaa. Mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että havaintomuistia pommitetaan jatkuvasti viesteillä – ainoa keino selvitä jatkuvasta viestitulvasta on olla kiinnittämättä huomiota niihin. Ensimmäinen vaihe muistamisessa on siis se, että jokin asia herättää mielenkiinnon ja pakottaa havainnoimaan sitä. Jotta havaintomuistin portti muihin muistamisen vaiheisiin avautuisi viestin tulee täyttää kaksi ehtoa:

  1. Se on jotain epätavallista, jotain joka rikkoo tasaisen arjen kaavaa
  2. Se on minulle merkityksellistä

Havaintomuisti muodostaa uuden normaalin ja tylsistyy hyvin nopeasti – John Medinan Brain Rules -kirjassa esittää takarajaksi 10 minuuttia,  ja siksi pidemmissä presentaatioissa mielenkiinto pitää lunastaa yhä uudelleen rikkomalla esityksen kaava säännöllisin väliajoin.

2. Työmuisti – pullonkaula

Jos viesti läpäisee havaintomuistin portin, se pääsee työmuistiin, joka käsittelee havainnoitua informaatiota ja yhdistää sitä aiemmin opittuun tietoon pitkäkestoisessa muistissa. Työmuistin kapasiteetti on rajattu – hieman tutkimuksesta riippuen sen kooksi on määritelty 4-9 asian säilyttäminen noin 30 sekunnin ajan. Kun työmuistin tallennuspaikat täyttyvät, niin kaikki loppu tieto alkaa vuotaa yli – se ei voi koskaan tallentua pitkäkestoiseen muistiin.

Yksi johtopäätös tästä on se, että sekä esitystarinassa kokonaisuutena että tarinaa tukevassa esitysgrafiikassa ei kannata yrittääkään kertoa liikaa asioita kerralla – muuten yleisön työmuisti putoaa kelkasta. Toinen johtopäätös liittyy työmuistin yhteistyöhön pitkäaikaisen muistin kanssa – uuden asian oppiminen helpottuu, jos sen pystyy kytkemään jotenkin sellaiseen tietoon, jonka tietää jo olevan yleisön pitkäkestoisessa muistissa.

3. Pitkäkestoinen muisti – norsu

Jos viesti läpäisee sekä havaintomuistin että työmuistin seulan, niin sillä on mahdollisuus tallentua pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoiseen muistiin tallentamista voi tehostaa aktivoimalla aivoja laajasti opetustilanteessa – mitä useamman aivojen alueen työtä pitkäkestoiseen muistiin tallentaminen vaatii, sitä todennäköisemmin se myös muistetaan. Kaikista ihmisen aisteista näköaisti aktivoi aivoja laajimmin – siksi visuaalisuuteen kannattaa panostaa esitysgrafiikassa. Toki muidenkin aistien hyödyntämistä

John Medina viittaa kirjassaan erääseen tutkimukseen, jonka mukaan 90% yliopistoluennolla opitusta asiasta on unohtunut 72 tunnin jälkeen. Todennäköisyys sille, että yleisön norsun muistiin tallentuisi presentaatiosta mitään on siis joka tapauksessa aika pieni. Tehokkain keino pitkäaikaiseen muistiin tallentamisessa on viestin toistaminen säännöllisin väliajoin.

Presentaation tehoa voi siis parantaa ilman maagista esiintymitaitoakin huomioimalla tiettyjä oppimiseen liittyviä lainalaisuuksia:

  1. Ihminen ei kiinnitä huomiota tavallisiin ja tylsiin asiohin. Jotta jokin voisi tallentua muistiin sen pitää olla jotain normaalista poikkeavaa ja vastaanottajalle merkityksellistä. -> Tunne yleisösi, mieti miten teet asiastasi heille merkityksellisen
  2. Työmuistin kapasiteetti on hyvin rajallinen. Liian monen erilaisen asian viestiminen yhdellä kertaa sekä esityksessä kokonaisuutena että esitystä tukevassa esitysgrafiikassa tukkii työmuistin. -> Älä yritäkään kertoa liian montaa asiaa yhdellä kerralla
  3. Työmuistin yhteistyö pitkäaikaisen muistin kanssa helpottuu, jos uuden asian pystyy yhdistämään johonkin aiemmin opittuun. -> Hyödynnä sitä mitä yleisösi tietää jo
  4. Pitkäaikaiseen muistiin tallentaminen tehostuu, jos oppimistilanne aktivoi aivoja laajasti. Kaikista ihmisen aisteista näköaisti aktivoi aivoja laajimmin. -> Panosta visuaalisuuteen esitysgrafiikassa
  5. Tehokkain keino pitkäaikaiseen muistiin tallentamisessa on viestin toistaminen riittävän monta kertaa säännöllisin väliajoin. -> Pidä viesti yksinkertaisena ja muista toistaa sitä riittävän monta kertaa esityksen aikana

 

Lisätietoa:

Autamme hyvän presentaation ja PowerPoint-pohjien rakentamisessa – ota yhteyttä!

Timo Sorri, timo.sorri(a)havain.fi, puh. 040 040 7611