Kuinka paljon ihmiset oikeasti muistavat PowerPoint-esityksestä? (2/2)

631 647 Timo Sorri

Osallistuin vuodenvaihteessa Reximedian järjestämään testiin, jossa testattiin kuinka paljon ihmiset muistavat howmanyslidesPowerPoint-esityksestä.  Esitys sisälsi 20 vinkkiä webcast-presentaatioihin ja yhteensä 20 esityskalvoa. Esitystyyppinä oli standalone presentaatio, eli tässä tapauksessa presentaatiomateriaalin piti selittää itse itsensä – esityksen tukena ei ollut esittäjää.

Kirjoitin aiemmassa postauksessani tutkimuksen kahdesta löydöksestä: 4 ± 1 säännöstä sekä visuaalisen dian paremmasta muistettavuudesta.

Testissä tutkittiin lisäksi isolation effectiä (jos joku tietää sanan suomenkielisen vastineen, kertokaa toki kommenttina). Wikipedia määrittelee isolation effectin seuraavasti:

The Von Restorff effect (named after psychiatrist and children’s paediatrician Hedwig von Restorff 1906–1962), also called the isolation effect, predicts that an item that ”stands out like a sore thumb” (called distinctive encoding) is more likely to be remembered than other items.

Tutkimuksessa testattiin mikä on isolation-effectin vaikutus esityksen muistettavuuteen. Osalle testihenkilöistä sijoitettiin esityksen yleisilmeestä poikkeavia dioja kolmen, neljän tai viiden dian välein.  Isolation-effect ei hyödyttänyt testihenkilöiden kokonaistulosta – myös heidän kohdallaan muistettujen asioiden määrä oli  4 ± 1. Muistijäljen laatu oli parhaimmillaan silloin kun esityksen yleisilmeestä poikkeava dia esitettiin viiden dian välein.  Tämä on hyvinkin linjassa esimerkiksi John Medinan kirjan Brain Rules väittämän kanssa, että yleisö pystyy aktiivisesti kuuntelemaan esitystä 10-15 minuuttia. Tämän jälkeen esiintyjän on lunastettava yleisön mielenkiinto esitykseen uudelleen rikkomalla esityksen kaavaa.

Pitkässä tutkimusraportissa on näissä kahdessa postauksessa mainittujen löydösten lisäksi paljon mielenkiintoista faktaa esimerkiksi toiston merkityksestä esityksessä, asiakokonaisuuksien niputtamisesta (chunking) ja tunteiden vaikutuksesta muistamiseen. En ala koko tutkimusta referoimaan tähän, mutta nostan tunteisiin liittyen esiin vielä yhden erittäin mielenkiintoisen kohdan tutkimusraportista:

”…while viewers may not remember a lot of details from a particular presentation, they will retain a general feeling of whether they enjoyed it or not, which influences how they may view the next encounter with materials from the same source. As a result, designers can strive to create any presentation as a great presentation, because in a world where everyone can create and deliver a presentation at any given moment, viewers have lots of choices. If greater effort is placed into creating outstanding presentations, there are more chances of people coming back to a source that creates positive feelings.”

Hyviä ”viboja” yleisölle tuottava esitys antaa esittäjälleen yleisönsä mielessä hyvän auran ja saa yleisön näin todennäköisemmin pitämään esittäjän muistakin tuotoksista ja ajatuksista.  Siinäpä motivaatiota hyvien esitysten laatimiseen!

AUTHOR

Timo Sorri

Timo Havainin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänen intohimonsa on saada markkinoinnin ja myynnin yhteispeli toimimaan tehokkaalla tavalla. Timo on nelinkertaisesti sertifioitu account based marketing -strategi, ohjannut ABM:iin liittyvää Pro gradu -työtä ja tuonut maailman johtavan Demandbasen ABM-ratkaisun Suomen ja pohjoismaiden markkinalle. Timolla on tausta IT-johdon konsultoinnissa, ja markkinoinnissa ja myynnissä. Timo on myös aviomies, kolmen lapsen isä ja kova koripallofani.

All stories by: Timo Sorri
Read previous post:
How many slides can people really remember
Kuinka paljon ihmiset oikeasti muistavat PowerPoint-esityksestä? (1/2)

Osallistuin vuodenvaihteessa Reximedian järjestämään testiin, jossa testattiin kuinka paljon ihmiset muistavat PowerPoint-esityksestä. Esitystyyppinä oli standalone presentaatio, eli tässä tapauksessa presentaatiomateriaalin piti selittää itse...

Close