Kuinka paljon ihmiset oikeasti muistavat PowerPoint-esityksestä? (1/2)

631 647 Timo Sorri

Osallistuin vuodenvaihteessa Reximedian järjestämään testiin, jossa testattiin kuinka paljon ihmiset muistavat howmanyslidesPowerPoint-esityksestä. Esitystyyppinä oli standalone presentaatio, eli tässä tapauksessa presentaatiomateriaalin piti selittää itse itsensä – esityksen tukena ei ollut esittäjää. Esitys sisälsi 20 vinkkiä webcast-presentaatioihin ja yhteensä 20 esityskalvoa.

Testissä käytettiin samasta esityksestä kolmea eri versiota. Yhdessä käytettiin pelkkää tekstiä, toisessa tekstiä ja neutraaleja kuvia. Kolmannessa versiossa varioitiin dian taustaväriä, käytettiin emotionaalisia kuvia, ja esitysdiat vaihtelivat pelkän tekstin ja tekstin ja kuvien välillä. Testihenkilön kohdalle osui satunnaisesti yksi versioista – omalle kohdalleni osui versio, joka koostui tekstidioista. Kolmen päivän kuluttua testin tekemisestä sain vastata avoimeen kysymykseen ”mitä muistat esityksestä?”.

Testin kokonaistulos heijastelee omaa kokemustani: testihenkilöt muistivat keskimäärin 4 ± 1 asian esityksestä. Esityksen versiolla ei ollut merkitystä tulokselle.  Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että visuaalisuudella ei olisi merkitystä esitysdioissa. Testissä havaittiin myös, että vaikka muistettujen asioiden määrä oli sama riippumatta esityksestä, visuaalisten esitysten kohdalla muistijälki oli laadukkaampi. Koehenkilö muisti saman asian tarkemmin kuin pelkän tekstiesityksen nähnyt.

Kaikissa esitystyypeissä diat, joissa käytettiin visuaalista kieltä muistettiin paremmin. Muistin itsekin esityksestä parhaiten sellaiset diat, joiden esittämän vinkin pystyin kuvittamaan mielessäni: ”Kampaa hiuksesi pois silmien edestä”, ”Älä käytä punaista vaatetta”, ”Älä käytä ruudullista vaatetta”, ”Istu eteenpäin nojaten, jottet näytä lihvammalta kuin olet”.

Tutkimus esittää, että visuaalisten diojen ja visuaalisia sanoja sisältävien diojen parempi muistettavuus liittyy asian kahtalaiseen koodaamiseen aivojen muistijärjestelmässä. Kuviin liittyy sekä muisto itse kuvasta (visuaalinen muisti) että kuvassa tapahtuvasta asiasta (verbaalinen muisti). 

4 ± 1 sääntö sekä visuaalisen dian parempi muistettavuus johtaa kahtalaiseen johtopäätökseen. Kaikissa esitysdioissa ei kannata panostaa visuaalisuuteen, koska dian visualisointiin vaadittava panostus (esim. kuvan etsiminen tai esitysgrafiikan luominen) ei välttämättä tuota riittävää hyötyä.   4 ± 1 tärkeimmän asian kohdalla visualisointiin panostaminen kannattaa, koska se parantaa muistijäljen laatua.

AUTHOR

Timo Sorri

Timo Havainin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänen intohimonsa on saada markkinoinnin ja myynnin yhteispeli toimimaan tehokkaalla tavalla. Timo on nelinkertaisesti sertifioitu account based marketing -strategi, ohjannut ABM:iin liittyvää Pro gradu -työtä ja tuonut maailman johtavan Demandbasen ABM-ratkaisun Suomen ja pohjoismaiden markkinalle. Timolla on tausta IT-johdon konsultoinnissa, ja markkinoinnissa ja myynnissä. Timo on myös aviomies, kolmen lapsen isä ja kova koripallofani.

All stories by: Timo Sorri
Read previous post:
Kuinka ohjaat kuulijasi haluamaasi johtopäätökseen

Faktat eivät siirrä vuoria, sen tekee usko. Ihmiset eivät oikeasti halua tippaakaan lisää informaatiota. Sitä on maailmassa liikaa. He haluavat...

Close