Älä jätä yleisöäsi roikkumaan – näin lopetat presentaatiosi vaikuttavasti

500 500 Timo Sorri

Viimeisen reilun viikon aikana olen ollut osallistujana kahdessa seminaarissa ensin tiedon visualisointia käsittelevässä Tieto näkyväksi -seminaarissa ja sitten joukkuehengen merkitystä johtamisessa käsittelevässä Talouden Timeout -seminaarissa (omat muistiinpanoni seminaarista tässä Haiku Deckissa). Varsinkin jälkimmäisessä puhujakaarti oli keskimäärin erittäin kouliintunutta – lähes kaikki puhujat toimivat asemassa, jossa vahvan asiaosaamisen lisäksi vaaditaan kykyä johtaa ihmisiä sanojen ja puheen avulla.

Credit_Amagill

”The only way is forward.” Lopetus osoittaa yleisölle suunnan tästä eteenpäin. (Kuva: FlickR Creative Commons: AMagill)

Molemmissa seminaareissa huomion kiinnitti se, että keskimäärin puheiden ja esitysten lopetukset olivat ohuita. Hyvän aloituksen ja mielenkiintoisen asiaosuuden jälkeen esityksen aikaraja tuli vastaan ja lopetus oli pahimmillaan töksähtävä “se oli siinä”. Tuntui kuin esittäjä johdattaisi kuulijaansa kohti uutta maailmaa huojuvan riippusillan yli ja päästäisi kädestä irti muutama metri ennen maalia.

Lopetus on presentaation tärkein osuus

Lopetus on presentaation tärkein osuus. Miksi? Koska varsinkin seminaariympäristössä esitystä ei voi kelata taaksepäin ja palata takaisin tärkeään kohtaan, on lopetus se osuus, jonka yleisö kuulee viimeiseksi ja muistaa parhaiten. Lopetuksella on suuri merkitys esityksen sanoman perille saamisessa ja uuden ajatuksen tai asenteen istuttamisessa yleisöön.

myyntipresentaation-pelikirja-banneri

Lopetuksella on kolme keskeistä tehtävää

  1. Kerrata esityksen avainviestit – syynä juuri se, että yleisö ei voi kelata esitystä taaksepäin ja, että ihmisen kyky omaksua tietoa lyhyessä ajassa on hyvin rajallinen.
  2. Osoittaa asian merkitys laajemmassa viitekehyksessä ja tarve toimintaan – miksi on tärkeää toimia tai ajatella jollain uudella tavalla
  3. Kehottaa yleisöä toimintaan – presentaatiolla tulisi aina olla tavoite muuttaa yleisönsä ajattelua tai toimintaa jollain tasolla, lopetuksessa esittäjän kannattaa kertoa se hyvin konkreettisesti yleisöllensä.

Esimerkkejä hyvistä lopetuksista

Kim Rees – Tieto Näkyväksi -seminaari

Kahdessa käymässäni seminaarissa ehdottomasti parhaiten esityksensä lopetti Periscope yhtiön perustaja Kim Rees kertomalla tiedon visualisoinnin merkityksestä poimimalla USA:n ampumakuolemien visualisoinnista yhden yksittäistapauksen – yksivuotiaan pojan. Tiedon visualisoinnin ansiosta tämä yksittäistapaus ei jää pelkäksi riviksi FBI:n tilastoissa, vaan ihmiset voivat nyt nähdä kuinka monta vuotta tältäkin lapselta jäi elämättä. Tuskin kukaan yleisössä pystyi kiistämään tiedon visualisoinnin merkitystä ampumakuolemien konkretisoimisessa ja muutoksen aikaan saamisessa. Tuskin kukaan oli haluton toimimaan puhujan haluamalla tavalla.

Barry Schwartz – TED-esitys valinnanvapauden paradoksista

Tässä Barry Schwartzin TED-esityksessä on hyvä esimerkki yhteenvetämisestä mielenkiintoisella tavalla. Schwartz valitsee symbolin koko esityksensä sisällölle akvaarion ja konkretisoi sen kautta vielä kerran valinnanvapauden paradoksin. Lopetuksesta puuttuu kuitenkin kehotus toimintaan tai vähintään asian vieminen jollain tasolla yleisön omaan maailmaan.

Winston Churchill – We Shall Fight on the Beaches -puhe

Kolmas esimerkki tulee hieman eri sarjasta – onhan Winston Churchill yksi viime vuosisadan parhaita puhujia. Tässä puheessa Englannin parlamentin alahuoneelle on hyvin vahva kehotus toimintaan ei pelkästään huoneessa oleville, vaan myös laajemmalle yleisölle brittiläiselle kansalle ja Brittien liittolaisille. Lopetus käyttää toistoa tehokeinona, joka takoo puheen viestin perille vastaanottajille.

Yhteenvetona – lopetus määrittelee siis hyvin pitkälti koko esityksen vaikutuksen – saatko esitykselläsi aikaan muutoksen yleisösi käyttäytymisessä ja asenteissa, vai unohtuuko sisältö heti neuvotteluhuoneesta tai seminaaritilasta ulos astuessa. Lopetuksen kolme tärkeää tehtävää on kerrata esityksen avainviestit, osoittaa merkitys laajemmassa viitekehyksessä ja kehottaa toimintaan. Ensi kerralla valmistellessasi presentaatiotasi tai muuta esitystäsi, huomio nämä kolme näkökulmaa esityksen lopetuksessa. Ilman hyvin mietittyä lopetusta jätät yleisön huojuvalla riippusillalle.

AUTHOR

Timo Sorri

Timo Havainin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänen intohimonsa on saada markkinoinnin ja myynnin yhteispeli toimimaan tehokkaalla tavalla. Timo on nelinkertaisesti sertifioitu account based marketing -strategi, ohjannut ABM:iin liittyvää Pro gradu -työtä ja tuonut maailman johtavan Demandbasen ABM-ratkaisun Suomen ja pohjoismaiden markkinalle. Timolla on tausta IT-johdon konsultoinnissa, ja markkinoinnissa ja myynnissä. Timo on myös aviomies, kolmen lapsen isä ja kova koripallofani.

All stories by: Timo Sorri
Read previous post:
Frankenstein edustuskuntoon
Frankensteinin hirviö edustuskuntoon – nopeat keinot PowerPoint-esityksen yhtenäistämiseen

Elokuvassa tohtori Victor Frankenstein parsii ihmisen kasaan osista ja puhaltaa siihen henkeä kemian ja alkemian menetelmillä. Hirviön ruumis on kooste...

Close