Miksi ilmaveivaaja ei voita talenttikisaa? Eli miten tuot yleisön osaksi presentaatiotasi

1024 625 Timo Sorri
Olet varmasti nähnyt (tai ehkä jopa pitänyt) presentaation, jossa teknisesti kaikki on hyvin: presentaatio kertoo selkeän rakenteellisen tarinan, visuaalinen tuki on aidosti visuaalista ja presentoija selviytyy omasta tehtävästään moitteetta. Silti jokin ei toimi. Presentaatio ei herätä yleisössä kysymyksiä. Keskustelu presentaation aikana ja jälkeen on laimeaa. Esityksen avainviestit eivät kaiu yleisön puheessa presentaation jälkeen. Tällöin presentaatio on luultavasti syyllistynyt ilmaveivaukseen. (KUVA: FlickR Creative Commons ansik)
 
530489141_c86ef839aa_b
 

Oletko joskus nähnyt ilmaveivaajia talenttikisoissa? Lippispäinen teinipoika veivaa sählypalloa elektronisen tanssimusiikin taustoittamana mitä erikoisimmissa asennoissa. Pallo pysyy lavassa kuin taiottuna.

Ilmaveivauksen ongelmana on, että tempun ytimessä on hiljainen oletus, että talenttikisassa yleisö olisi kiinnostunut pelkästään esittäjien taidoista. Ei se ole. Yleisö on kiinnostunut ennen kaikkea omasta viihtymisestään. Taikatemput, erityisesti korttitemput, puolestaan perustuvat  usein yleisön ottamiseen osaksi temppua. Tämä saa yleisön omistamaan esityksen aivan eri tavalla. Olivathan he, tai joku heistä, mukana mahdollistamassa tempun onnistumisen.

Miten sinä voit välttää ilmaveivauksen omassa esityksessäsi?

Ilmaveivin karkoittaja 1: Retorinen kysymys

Tuo yleisö osaksi esitystä heti alussa. Heitä kysymys, johon yleisön otettava kantaa puolesta tai vastaan, kyllä vai ei, heti alkuhetkestä. Tällöin varsinkin vastakkaisella kannalla olevat joutuvat höristämää korviaan seurataksesi tulossa olevaa argumentointiasi.

Kysymyksesi ei tarvitse aina edes jakaa yleisöä puolueisiin. Riittää, että yleisö osallistuu jollain tavalla presentaatioon heti alusta. Esimerkiksi julkisen puhumisen naisten maailmanmestari Olivia Schofield käytti oman keynote-puheenvuoronsa alussa kysymystä: “Kuinka moni teistä tietää mikä on TED-puheenvuoro?”.  Lähes kaikkien käsien noustua, Olivia räjäytti yleisön nauruun sanomalla: “Tämä ei tule olemaan mitään sen kaltaista”. Äärimmäisen tehokas aloitus –  yleisö osallistaminen ja esittäjään itseensä kohdistuvaa huumoria. Yleisö on varmasti hyvällä tuulella ja valmiina kuulemaan lisää.

Ilmaveivin karkoittaja 2: Käytä sanoja, jotka aktivoivat yleisön omaa ajattelua

Tehokkain sana, jota voit presentaatiossa käyttää on “sinä”. Asia, joka vaatii aina itsellänikin muistiin palauttamista. Tätä yksinkertaista sanaa käyttämällä kohdistat sanomasi jokaiseen yleisön yksittäiseen jäseneen. Sana “sinä” on yleisölle kuin ruokakello Pavlovin koiralle. Se saa yleisön kuolaamaan mitä maagisen sanan jälkeen seuraa. Jotkut yleisöstä ovat puolesta ja jotkut vastaan. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki yleisösi jäsenet ottavat sanottavasti sisäiseen arviointiinsa.

Kehota yleisö kuvittamaan asioita omassa mielessään. Sano suoraan mitä haluat yleisön ajattelevan: “Kuvittele, jos voisit…”, “Oleta, että pystyisit…”, “Entä, jos osaisit…”. Sanat kehottavat kutakin yleisön jäsentä kuvittelemaan asiaa juuri omalta kohdaltaan. Tämä “mentaalinen representaatio” tekee näin sanomasi hyvin konkreettiseksi yleisölle.

Ilmaveivin karkoittaja 3:  Laita yleisö töihin

Aktivoiminen tekemisen avulla on tehokas keino yleisön mielenkiinnon ylläpitämiseen. Voit näin rikkoa esityksen kaavaa ja antaa vetovuoron välillä yleisölle. Pöytäkeskustelut ovat tyypillinen ja hieman kulunut keino. Käytä mielikuvitusta, sovella muualta. Esimerkiksi television visailuohjelmat ovat ehtymätön varanto sopivan haastavien ja nopeiden tehtävien laatimiseen. Sirpa, ratkaisumme laskee verkkosivustojen kuormitusta 15%:lla. Se mahdollistaa uusien palveluiden tarjoamisen verkkoasiakkaille. Hyvä vai huono uutinen?” Sirpatuo oman perustellun näkemyksensä osaksi esitystä ja rohkaisee näin myös muita ottamaan kantaa.

Tässä muutamia keinoja, joilla presentaatiosta tulee taikatemppu. Olisi mukavaa kuulla muilta hyviä kokemuksia yleisön aktivoimiseen ja mukaan ottamiseen. Jaa ajatuksesi kanssani kommentiosiossa.

P.S. Jos haluta välttämättä nähdä ilmaveivaajan, voit katsoa esimerkkisuorituksen täältä.

AUTHOR

Timo Sorri

Timo Havainin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänen intohimonsa on saada markkinoinnin ja myynnin yhteispeli toimimaan tehokkaalla tavalla. Timo on nelinkertaisesti sertifioitu account based marketing -strategi, ohjannut ABM:iin liittyvää Pro gradu -työtä ja tuonut maailman johtavan Demandbasen ABM-ratkaisun Suomen ja pohjoismaiden markkinalle. Timolla on tausta IT-johdon konsultoinnissa, ja markkinoinnissa ja myynnissä. Timo on myös aviomies, kolmen lapsen isä ja kova koripallofani.

All stories by: Timo Sorri
Read previous post:
PowerPoint 1987
Miten PowerPoint saavutti valtaistuimensa?

PowerPoint otti paikkansa esiintymisen visuaalisen tuen ‘de facto’ -työkaluna Windows käyttöjärjestelmän leviämisen myötä 1990-luvun puolivälissä. PowerPoint on dominoinut presentaatiomarkkinaa siis...

Close