Viimeisen viikon aikana kukaan ei ole voinut välttyä USA:n vakoilujupakalta. Kansallisen turvallisuusviraston (NSA) Prism-tiedonkeruuohjelmaa kuvaavat esitysdiat ovat oppikirjaesimerkki siitä, miten myös PowerPointilla voi tehdä rikoksen ihmisyyttä vastaan, jos esityksen suunnitteluprosessi alkaa PowerPointin käynnistysnapista. Prism-esitysdiat osoittavat, että niiden suunnittelija ei ole ollut täysin varma siitä, minkä idean haluaa kullakin dialla viestiä.
Se, että PowerPoint-dialle on mahdollista kuvata useampi kuin yksi idea, ei tarkoita sitä, että niin pitäisi tehdä.
Jos et halua aiheuttaa esitysdioillasi samanlaista silmiin sattuvaa infoähkyä kuin NSA:n Prism-ohjelma, suosittelen, että otat haltuusi kaksi esitysdian suunnittelun ässäkorttia.
Esitysdian suunnittelun ässäkortti 1 – ”So what?”
Ensimmäinen ässä on “So what?”. Kysy itseltäsi “mitä minä väitän yleisölleni tällä dialla” ja tee siitä dian otsikko. Usein dian otsikoksi näkee päätyvän väitteen tai kehoitteen sijaan geneerisen aiheen. Esimerkkinä:
-
Geneerinen aihe: “Yrityksemme neljännesvuositulokset vuonna 2012”
-
Väite: “Kasvu alkoi kolmannesta vuosineljänneksestä 2012”
Kun esitysdian suunnittelu perustuu geneeriseen aiheeseen, on suurempi mahdollisuus, että dialle päätyvä sisältö rönsyilee aiheen ympärillä. “Laitan tämän jutun toisella vuosineljänneksellä peruuntuneesta tilauksesta, tämä uusi asiakas elokuulta on tärkeää näyttää myös, ja ehdottomasti tämä marraskuun suuri kauppa, ja vuonna 2012 saatujen uusien asiakkaiden määrä”. Selkeä väittämä otsikossa ohjaa esitysdian suunnittelua ja helpottaa yleisöä myös sen sisällön tulkinnassa.
Esitysdian suunnittelun ässäkortti 2 – ”Signaalikohinasuhde”
Toinen ässä on signaalikohinasuhde. Wikipedia määrittelee signaalikohinasuhteen seuraavasti:
Signaali-kohinasuhteella (SNR) tarkoitetaan useimmiten järjestelmässä esiintyvän hyötysignaalin ja kohinasignaalin tehojen suhdetta.
Kun esitysdian väittämä on selkeästi määritelty, esitysdialle tulisi päätyä vain niitä visuaalisia elementtejä, jotka maksimoivat hyötysignaalin. Kohinasignaalit tulee minimoida.
Teoriaosuuden jälkeen sovelletaan näitä oppeja yhteen Prism-esitysdiaan.
Esitysdia kuvaa tässä tapauksessa sitä mitkä yritykset ovat liittyneet Prism-tiedonkeruun piiriin ja milloin se on tapahtunut. Geneerisen otsikon “Tiedonkeruun alkamisen päivämäärät” sijaan esittäisin dialla väitteen “Yhdeksän merkittävää teknologiayritystä on liittynyt mukaan ohjelmaan 2007-2013”.
Seuraavaksi on aika katsoa mitkä visuaaliset elementit dialla ovat väitteen kannalta hyötysignaalia ja mitkä kohinaa.
Hyötysignaalit:
-
Yritysten nimet ja tiedonkeruun päivämäärät
-
Aikajana
Kohinasignaalit:
-
Prism-ohjelman vuosikustannus, joka on otsikon väitteestä erillinen idea
-
Olemattomalla y-akselilla kasvua kuvaava nuoli
-
Yritysten logojen toistaminen otsikon yläpuolella
Kohinasignaalit, joita ei välttämättä voi poistaa, mutta jotka tulee minimoida:
-
NSA ja PRISM -logot
-
Turva- ja salaisuusluokitukset
Seuraavaksi muutetaan otsikointi, poistetaan selkeät kohinasignaalit ja minimoidaan jäljelle jäävän kohinan vaikutusta. Logot on siirretty aikajanalle, koska yritykset tunnistaa helpommin logosta kuin kirjoitetusta tekstistä.
Näin saadaan esitysdia, jolla on selkeä pääviesti ja jonka visuaalinen sisältö on pääosin otsikon väitettä tukevaa hyötysignaalia.
Ota haltuusi esitysdian suunnittelun kaksi ässää: “So what?” ja Signaalikohinasuhde. Tuloksena saat “Selkeät Slaidit”
[divider scroll_text=””]
Mitä olet mieltä kahdesta ässästä? Onko sinulla parempia tai täydentäviä nyrkkisääntöjä esitysdiojen suunnitteluun? Jaa ajatuksesi kommenttina!
Tarvitsetko apua oman esityksesi suunnitteluun? Ota yhteyttä!