Miksi Alexander Stubbilla on aina kolme pointtia?

1024 470 Timo Sorri

Photo 15.6.2014 22.00.18

Viime viikonloppuna Alexander Stubb valittiin Kokoomuksen puoluekokouksessa puolueensa puheenjohtajaksi ja sitä myöten Suomen pääministeriksi. Stubb on yleisesti tunnettu ”kolmesta pointistaan”. Tällä kertaa omassa äänestystä edeltävässä puheenvuorossaan hän teki jopa parodiaa itsestään kertomalla, että hänen puheessaan tulee olemaan neljä pointtia. Sunnuntain linjapuheeseen Stubb oli toki palannut taas tuttuun kolmen pointin kaavaan.

Onko kolmen pointin taktiikka jopa osasyy siihen, että hän nousi kuukaudessa haastajan asemasta voittajaksi? Retoriikkaguru Antti Mustakallion mukaan, puheenjohtajaäänestystä edeltävissä ehdokkaiden puheenvuoroissa Stubb loisti kilpakumppaneihinsa nähtynä.

Miksi Stubb toistaa samaa kaavaa siinä määrin, että siitä tulee hänen karikatyyrinsa? Miksi hänellä on aina kolme pointtia? Miksei yksi, viisi tai seitsemän pointtia?

Puhe on tehokas ja tehoton media

Puheella on monia ainutlaatuisia ominaisuuksia muihin viestintäkeinoihin nähtynä. Ensinnäkin se on yksi harvoista keinoista saada kymmenien, satojen tai jopa miljoonien ihmisten jakamaton huomio yhdelle henkilölle. Se on jokaikisen saavutettavissa oleva ”fifteen minutes of fame”.

Puhe on myös erittäin tehokas keino tunnetason vaikuttamiseen. Oikein valituilla sanoilla ja tarinoilla puhuja voi vedota yleisönsä luolamiesaivoihin. Luolamiesaivot ovat alitajunnan ja tunteiden ohjaama norsu, joka, kuten viime viikonlopun puoluekokousesimerkki osoittaa, voi tasaisessa tilanteessa kääntää vaakakupin vakuuttavimman puhujan hyväksi.

Jos äänestys olisikin järjestetty vaikka päivää myöhemmin, niin myöhemmin evoluutiossa kehittynyt norsun ajuripoika eli aivokuoren loogiset toiminnot olisikin voinut saada hallinnan ja tulos olisi voinut olla toinen.

Puhe on samanaikaisesti myös hyvin tehoton media. Yleisö ei voi pysäyttää puhetta tai kelata sitä taaksepäin. Jos puhuja menettää yleisönsä huomion tai ymmärryksen hetkeksikin, niin se on mennyttä. Hukattua minuuttia tai pointtia ei saa takaisin. Tämän Stubb ymmärtää ilmeisen hyvin.

Miksi kolme pointtia on niin tehokasta?

Miksi Stubbin kolmen pointtia on niin tehokas? Mitä hän tietää sellaista, mitä muut eivät?

1. Aivojen työmuisti on pullonkaula

Ihmisaivojen työmuisti on oppimisen ja muistamisen pullonkaula. Hieman tutkimuksesta riippuen sen kooksi on määritelty 4-9 asian säilyttäminen noin 30 sekunnin ajan. Kun työmuistin tallennuspaikat täyttyvät, niin loput pointit vuotavat yli. Tällöin yleisö yleensä ns. vaihtaa kanavaa. 

Stubbin selkeä kolmen pointin esittäminen ja niiden käsittely yksi kerrallaan helpottaa työmuistin työtä ja pitää yleisön mukana kelkassa.

2. Valintojen määrän lisääntyessä valitsemattomuuden todennäköisyys kasvaa

Useissa käyttäytymistaloustieteen tutkimuksissa on osoitettu todeksi se, että valintojen määrän kasvattaminen lisää valitsemattomuuden todennäköisyyttä. Tämän Sales and Marketing management artikkelin mukaan se, että yleisön on helppo muistaa argumenttisi, sitä todennäköisemmin he ovat samaa mieltä niistä.

Pointtien tai valintojen määrien kasvaessa ei-toivottujen ajatusten kuten ”Onkohan tämä nyt liian monimutkaista?” tai  ”Tarvitsenko todella kaikkea tätä?” alkaa kasvaa.

3. Ihmiskorvalla on taipumus kolmikoille

Käyttäytymistaloustieteen tutkimuksesta en ainakaan itse pysty löytämään optimaalista valintojen tai argumenttien määrää. Puhetaidon oppaissa voi kuitenkin tutustua käsitteeseen nimeltä triadi. Se on puheenkirjoittajien yleisesti käyttämä tehokeino, joka perustuu ajatukselle, että ihmiskorvalla ja -aivoilla on luontaista taipumusta kolmikoille. Puheenkirjoittajat hyödyntävät sitä erityisesti puheen ideoiden vahvistamiseen. Historiallisista puheista löytyy valtavasti esimerkkejä, alla olevat on poimittu kirjasta The Lost Art of the Great Speech:

  • Julius Caesar; ”…Veni, vidi, vici…”
  • Abraham Lincoln: ”…That government of the people, by the people, for the people…”
  • Franklin Delano Roosevelt: ”…I see on third of nation ill-housed, ill-clad, ill-nourished…”

Mitä voimme oppia Alexander Stubbilta?

Kolme pointtia ei ole suinkaan Alexander Stubbin oivallus, vaan yleinen puhetaidon ja vaikuttamisen lainalaisuus. Sen soveltaminen on kuitenkin jotain, joka helposti unohtuu varsinkin silloin, kun puhuja on hyvin syvällä oman puheensa aiheessa. Pois jättäminen muuttuu haastavaksi ja pointtien määrä kasvaa suuremmaksi kuin yleisö pystyy järkevästi ottamaan vastaan.

Eli ensi kerralla, kun valmistelet puhettasi tai esitystäsi, muista kolme pointtia:

  1. Yleisö ei pysty kelaamaan puhettasi taaksepäin, sen pitää upota kerrasta
  2. Valintojen määrän kasvaessa, valitsemattomuuden todennäköisyys kasvaa
  3. Ihmiskorva on taipuvainen kolmikoille

ja hyödynnä niitä eduksesi.

AUTHOR

Timo Sorri

Timo Havainin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänen intohimonsa on saada markkinoinnin ja myynnin yhteispeli toimimaan tehokkaalla tavalla. Timo on nelinkertaisesti sertifioitu account based marketing -strategi, ohjannut ABM:iin liittyvää Pro gradu -työtä ja tuonut maailman johtavan Demandbasen ABM-ratkaisun Suomen ja pohjoismaiden markkinalle. Timolla on tausta IT-johdon konsultoinnissa, ja markkinoinnissa ja myynnissä. Timo on myös aviomies, kolmen lapsen isä ja kova koripallofani.

All stories by: Timo Sorri
3 comments

Comments are closed.

Read previous post:
Retoriikan kesäkoulu 2014 yhdessä Haiku Deckissa

Retoriikan kesäkoulu 2014 oli ehdottomasti paras tähän astisista vuosikursseista. Tänä vuonna tapahtuman teemana oli erityisesti puhetaito ja sanoilla vaikuttaminen. Teema...

Close