Kuvallinen kerronta tuo esityksesi eloon. Pystymme omaksumaan informaatiota visuaalisesti 60 000 kertaa nopeammin kuin muita aistikanaviamme pitkin. Kuva välittää myös tunnetta tehokkaasti, ja tunne on se, joka saa tai ei saa yleisöäsi ostamaan ideoitasi.

Olin viikolla osallistumassa Engineers in Marketing Meetupiin. (Tuon hienon ja erittäin tarpeellisen Meetup-ryhmän takana on Janne Korhonen).

Tilaisuudessa oli useita mielenkiintoisia puheenvuoroja, joista erityisesti Petri Kainulaisen ”Technical authorship in practice” sisälsi kenelle tahansa bloggaavalle asiantuntijalle (tai sellaiseksi aikovalle) hyödyllisiä vinkkejä.

Mielestäni Petrin esitys oli niin hyvä, että siitä tulisi erinomainen panostamalla vielä hieman lisää vielä siihen miten tarina kerrotaan visuaalisesti. Siispä tein Petrin luvalla uuden version hänen esityksestään. Voit katsoa koko ”jälkeen”-esityksen tämän artikkelin lopusta.

 

Esitysdesignia käytännössä – Technical Authorship in Practice

Kuten monet muutkin esitykset, Petrin esitys hyödyntää mallipohjaa, joka noudattelee PowerPointin (tai Keynoten) perinteitä: tekstiä, bulleteja, asettelussa otsikko ylhäällä ja teksti keskellä. Tämä on toki helppo ja nopea tapa tuottaa esitysmateriaalia, mutta esityksen vaikuttavuuden näkökulmasta ei se paras lähestymistapa.

 

Esimerkki 1 – ennen

 

Esityksessä yleisö joutuu tekemään valintaa sen välillä kuuntelevatko he sinua vai lukevatko esitysdiojasi ja tämä vie aina huomion jommalta kummalta. Jos listaat useampia ideoita yhdelle dialle, niin vähennät omaa lisäarvoasi esiintyjänä, koska yleisösi luultavasti lukee nopeammin kuin pystyt puhumaan.

 

Esimerkki 1 – jälkeen

Ratkaisuna on tehdä jokaisesta listatusta tekosyystä oma puheenaiheensa, jotka voi kumota yksi kerrallaan. Yksi esitysdia on jaettu neljäksi. Jokaista väitettä tukee kuva, jonka avulla on pyritty tuomaan lisää tunnetta ja ehkä hieman huumoriakin väitteen tueksi.

 

Esimerkki 2 – ennen

Joskus voit olla jopa puoliksi pakotettu listaamaan ajatuksiasi esitysdialle. Esimerkkinä yllä Petrin antama listaus lähteistä, joilla voit saada blogi-ideoita. Listauksen sisällyttäminen esitysmateriaaliin voi olla tärkeää siksi ettet unohtaisi jotain tärkeää, tai jos aiot jakaa materiaalin jälkikäteen. Ongelmana on, että jälleen kerran yleisö joutuu tekemään valinnan lukeako vai kuunnellako. Kytkös alkuperäiseen ongelmaan/tekosyyhyn (”en tiedä mistä kirjoittaisin”) katkeaa.

 

Esimerkki 2 – jälkeen

Ratkaisuna on tehdä blogi-idea listauksesta niin pientä tekstiä, että yleisö ei edes pysty sitä lukemaan. Esiintyjä voi halutessaan vilkaista pointtinsa esitysdialta, mutta esitysdia ei syö hänen lisäarvoansa esittäjänä. Esitysdialla on säilytetty kytkentä alkuperäiseen tekosyyhyn kuljettamalla samaa kuva-aihetta mukana.

 

Koko Technical Authorship in Practice -jälkeen

Tässä koko esitys käsittelyn jälkeen.

 

Petrin esitys sisälsi rautaista sisältöä hyvin jäsenneltynä ja Petrin esiintyminen oli rentoa ja hauskaa. Mielestäni se ansaitsi vielä tehokkaamman visuaalisen esitystavan. Se vaatii hieman luovaa ajattelua, aikaa ja panostusta tehokkaan kuvakielen luomiseen. Hyvä sisältö ja varma esiintyjä voi näin nousta erinomaiseksi.